|
Post by Larissa on Sept 2, 2013 20:28:04 GMT
Carbonara's AtmosphereNimeä klikkaamalla pääset Aatun sivuilleTilastohevosori Hoito •Ratsastettavuus •HUOM Esteille etusiin suojat
|
|
evie
Uusi tallilainen
Posts: 6
|
Post by evie on Sept 19, 2013 18:42:33 GMT
Pussasin Jonahia poskelle ja hyvästelin tämän, kun poika lähti Vaahterapolkua kohti. Hän oli luvannut harjata myös Hurman, mistä olin kiitollinen, minulla oli vielä muutama keskeneräinen esitelmä ja ainekirjoitus innokkaasti odottelemassa kotona. Moikkasin Larissaa ja Maria jotka juttelivat pihalla ja nappasin kottarit ja talikon matkaani. Huomasin että muutama karsina oli enää vailla putsausta, ja kun olin Ninnin, Simon ja Nopan karsinat putsaillut, hain nopsasti kuivikkeet ja laiton käytävän viereen valmiiksi Aatun kamat sekä harjat, ja lähdin hakemaan ponia sisään. Tänään ei tunteja ollut, mutta Simo voisi hyvin pitää vapaapäivän, olihan se eilen tunnilla ja huomenna Aatu menisi tunnille, joten voisin silloin mennä sen. Aatu pärskähti ja tökkäsi minua kylkeen. Naurahdin ja rapsutin ponin otsaa, ja jatkoin harjausta. Sadeloimi tosin oli suojellut ruunikkoa karvaa mudalta, joten selvisin pölärillä sekä jalkojen ja kaulan puunauksella. Ulkona oli pilvistä, mutta kuivaa, joten päätin lähteä maastoon. "Ooks sä menos maneesii?" Lari kysyi tullessaan talliin. Käännyin naista kohti ja hymyilin. "Eei, mennään viel ottaa vikat sänkkäribaanailut tänä kesänä,tai syksynä" naurahdin. Lari nyökkäsi ja lähti sitten taukohuonetta kohti. Pujotin Aatulle suitset päähän ja naksautin kypärän kiinni. Aatu seurasi kiltisti ulos, ja kiristin satulavyön, hyppäsin selkään ja lyhensin jalustimia yhdellä reiällä ennenkuin lähdimme kohti peltoja. Aatu käppäili tyytyväisenä, ja kohta otinkin ohjat ja ravailimme hetken, ennenkuin poikkesimme metsäpolulle, ja siitä pellolle.
Ravasimme Aatun kanssa pellon toiseen päähän, ja tunnustelin pohjaa. Ei vaikuttanut liukkaalta, hyvä juttu. Käänsin Aatun ympyrälle, nostin vasemman laukan ja ohjasin sen kääntymään pellonreunaa pitkin kohti kaukaisuudessa siintävää pellonreunaa. Pidensin asteittain ohjaa,ja nousin jalustimille. Aatu pukitti kerran,kaksi ja kiihdytti sitten korvat tötteröllä vauhtia. Laukkasimme iloisesti koko pellon 'pitkän' sivun, ja lyhyelle sivulle hidastin raviin ja seuraavalle pitkälle sivulle taas laukkaan, ja annoin Aatun nelistää kaikki turhat energiat pois. Takaisinpäin ravailimme ja teimme muutamat voltit, ennenkuin hidastin Aatun käyntiin ja käänsin metsäpolulle. "Aiettä, on tää kivaa!" nauroin. Aatu pärskähti ja heilautti päätään. Rapsutin sen kaulaa, ja nautin viileästä tuulesta puiden lomassa. Muutamat vaahteranlehdet hehkuivat jo punaisina, ja keltainen koivunlehti leijaili ohi. Käännyimme juuri metsästä hiekkatielle, kun joku kaasutti juuri mopolla ohi. Aatu hirnahti pelästyneenä ja teki tiukan käännöksen, pukittaen samalla minut alas. Ohjat irtosivat käsistäni ja huomasin Aatun laukkaavan kohti tallia. No voi tosi kiva. Mopopoika ajeli lähemmäs ja nousin ylös pyyhkien roskia vaatteistani, vihainen ilme naamallani ja kaikki kiroukset valmiina kielenpäällä. Mopo pysähtyi, ja poika nousi kyydistä napaten kypärän päästään.
"Ootsä hei kunnossa? Täälläpäin ei oo menny paljon koneja ennen.." nuorimies päivitteli. Katsoin sinisiin silmiin ja näin, ettei poika ollut tarkoittanut minua tiputtaa. Nyökkäsin ja ojensin hymyillen käteni. Esittelin itseni ja sain kuulla nuorukaisen nimeksi Nikon. Niko tarjoutui viemään minut tallille, ja hetken kuluttua suostuinkin ehdotukseen. Nousin Nikon taakse mopon kyytiin, ja kohta kaasuttelimmekin ohjeitteni mukaan tallille. Huomasinkin Larissan Aatua pitämässä, ja heilautin kättäni. "Mitä tää meinaa? Lähtiks sänkkärilaukat käsistä? Ja kuva toi on?" Lari paasasi. "Toi on Niko, se ajo just siin hiekkatiellä ja Aatu pelästy, ja se toi mut nyt tänne," totesin. "Äläkä nyt katoo mihinkään!" Lari huudahti vaivihkaa pyöränsä kyytiin hivuttautuvalle pojalle. Jätin heidät ulos ja kävin nopsasti riisumassa Aatun, ja heitin sen sitten karsinaansa. Huomasin Nikon ja Larissan tulevan taukohuoneeseen ja suuntasin myös sinne. Lari oli ohjeistanut pojan istumaan ja keitti kahvia. Nappasin muutaman keksin pöydältä ja heitin pojallekkin yhden. "Asuks sä missä?" kysäisin. "Tuolla noin" Niko sanoi ja viittasi jonnekkin päin. Nyökkäsin, ja Larissa istui myös. Jutustelimme hetken Nikon kanssa, ja kuulimme hänen harrastavan amerikkalaista jalkapalloa ja mopolla ajelua. Niko etsi töitä jotta saisi ostettua autokortin. "Sähän voit tulla tänne töihin!" huudahdin. Lari mulkaisi minua, ja niin teki Nikokin. "Emmä tiiä mitään noista kaakeis..hevosista," Niko mutisi. "Eihän sitä mitään tartte tietää jos vaa putsaa karsiboita" naurahdin ja iskin silmää. Niko mutisi jotain, ja jätin hänet ja Larin keskustelemaan mahdollisesta työsopimuksesta, poistuen itse Aatun karsinalle.
"Heii poika" mumisin. Aatu pärskähti ja työnsi turpansa käsiini. Rapsuttelin oriherraa hetken, ja annoin sitten sille porkkanan. Aatu rouskutti herkkunsa nopeasti, ja kääntyi kohta mussuttamaan heiniä. Jäin katselemaan hetkeksi ponia, ennenkuin Jonah soitti tulleensa hakemaan minua. Riensin ulos autolle ja moikkasin mopollaan lähtevällä Nikolle. Täältä tullaan,läksyt!
|
|
evie
Uusi tallilainen
Posts: 6
|
Post by evie on Oct 25, 2013 18:24:37 GMT
"Lopeta NYT!" ärähdin Aatulle. Kaakkimus raahasi minua toinen jalka jalustimessa ympäri pihaa. Loikin perässä minkä ehdin ja kirosin poniani. Markus nauroi suureen ääneen tallin ovella, mutten harmikseni voinut kansainvälistä käsimerkkiä käyttää yrittäessäni hidastaa Aatua.Sain kuin sainkin jalan irti jalustimesta ja ponin pysähtymään. Passitin Markuksen pitämään Aatua, ja hypähdin kevyesti selkään. Kello oli vasta kaksitoista, joten ehdin hyvin ratsastaa Aatulla ennen vuoroni alkua. Tuskimpa Larissaa haittaisi se, että olin vaihtanut Simon Aatun tilalle HeC-B tunnille. Simoa muutamana viime päivänä liikuttaneena hyppäsin ilomielin hurjan upean orini kyytiin. Tosin upeus oli kaukana, kun koni tepasteli korvat tötteröllä syksyistä tietä pitkin. Muutamien säpsähtelyjen ja niitä seuraneiden voimasanojen ja kannustusrapsutusten jälkeen ei se tie ollut ihan niin kamala, ja saimme alkukäynnit suoritettua ilman suurempia vaikeuksia. Palasimme tallille, ja päätin suunnata hetken pohtimisen jälkeen maneesiin. Julia kiltisti avasi oven minulle ja uljaalle ratsulleni, ja tyhjä maneesi ammotti edessä. Aatuhan tietysti ei koskaan ollut käynyt siellä, joten hetkisen taistelimme siitä, syökö maneesi hevosia. "Noni hyyyvä.." mumisin hetken kuluttua, kun kiersimme maneesin ilman sydänkohtauksia.
Nostin kevyen ravin ja ravailin Aatua rennoksi ja hyväksi. Aatu pärskähteli, ja tuntui mukavalta, alkusähellysten jälkeen. Pyöreä poninmasu otti vastaan pohjeapuja, ja ravi muuttui lennokkaammaksi. Poni myötäsi mukavasti niskasta, ja tukeutui kuolaimeen. Muutamien volttien jälkeen istuin harjoitusraviin, ja aloittelimme kolmikaarista. Muutamat pysähdyksetkin tunkaisin väliin, ja sain Aatun toimimaan kunnolla. Kun olimme hetkisen ravailleet, läksin maneesista tielle laukkailemaan. "Soh, rauuha" sanahdin auton ohittaessa meidät. Käännyimme metsäautotielle, ja hetken ravaamisen jälkeen nostin laukan. Annoin Aatun venyttää kaulaansa, ja poni laukkasi kaviot tömisten. Laukkailimme varmaankin kahdeksansataa metriä, ennenkuin tie alkoi loppua ja poni väsyä. Takaisinpäin käppäilimme muutamansata metriä, ennenkuin ravasin takaisin isolle tielle ja kävelimme sitten kymmenessä minuutissa takaisin tallille. Aatu pärskäisi rentona, kun hyppäsin pihalla selästä. Vähän hiki oli herralle tullut, joten karsinassa viskasin fleecen sen päälle. Moikkasin ohi kulkevaa Romppua, ja viskasin Aatuskalle heiniä nokkelin eteen.
"Mitäs sä?" kysäisin puhelimeen. "Emmä mitään.. Iha normaalia, huomenna tullaan täältä." isovanhemmillaan lomailemassa oleva Jonah vastasi. "Okeii.. Mullon ikävä jo!" naurahdin. "Joo mullakin. Nyt pitää mennä, nähään huomenna rakas" Jonah moikkasi ja katkaisi puhelun. Muutaman minuutin päästä suuntasin jo talliin ja raahasin Markuksen kanssa kaakkimuksia sisään tunteja varten. Kun hevoset olivat sisällä, kävin juomassa kahvia ja mutustelin leipää. Kello oli vasta puoli kuusi, joten käväisin Vaahterapolussa hoitamassa kopukkani ennen iltavuoroani WL'ssä.
"Noniin tulkaapas.." mutisin taluttaessani yksäreitä sisään. Hetken kuluttua viimeisetkin heposet olivat sisällä, ja aloitin ruokien jakamisen. Ärähdin pari kertaa Aatulle, joka ainoana kolisteli ruokaa vailla. Jätin sen piruuttani viimeiseksi, ja kohta herra käänsikin persuksensa ovelle ja jäi mököttämään. Kun kaikki ponskit olivat sapuskansa saaneet, join kupposen mehua ja sammuttelin sitten valot tallista. Lukitsin vielä ovet ja huikkasin karvakorville hyvät yöt.
|
|
Rosa
Uusi tallilainen
"Siis sä sanot ettei ulkonäkö oo tärkeintä?! Mites sul sit ois vientii?"
Posts: 2
|
Post by Rosa on Oct 25, 2013 20:14:46 GMT
25.10.2013 - Perjantai
Noniin hyvä päiväkirjani, mä kävin tänään ekaa kertaa siellä tallilla, Wia Lactea sen mestan nimi oli. Mä sain sieltä nimittäin hoitsun, sellasen Aatu nimisen orin, josta kuulemma se Reben poniki on paksuna... Se nyt on aina läski.. Mutta niin, siihen Aatuun. Mä kulutin hyvän perjantai-illan tallilla, vaikka mä oisin voinu olla kavereiden kaa juomas.. Koska ollaanhan me kuitenkin kohta 18, ni miks enää viivytellä? Mun piti hakea se poni sisälle ulkoo niistä tarhoista, ja hyi hirvee missä kunnossa ne oli! Siellä oli jäätynyttä mutaa ihan älyttömästi, miten kukaan voi vapaaehtoisesti ees käydä tuolla? Ja se haju kun sä astut talliin, voi luoja... Harjaus suju multa vähän niin ja näin, mutta kyllä se Aatuki pyöri ja hyöri, ja sitte se vielä kuopi! Melkeen osu muaki jalkaan! Mä olin jo heittämässä pyyhettä kehään sen kaakin harjauksen kanssa, kunnes sitten se käveli sisään. Nimittäin Niko. Niko kerto pistämään Aatun käytävälle, ja autto sitten siinäkin, ja sit se vielä tarjoutu siivoomaan Aatun karsinan mun puolesta! Mä en ees tienny että niitäki pitää putsata.. Se Larissaki ihmetteli ohi mennessään sitä että Niko ees siivos, ja vitsi tunsin itteni niin tärkeeks! Me mentiin sitten taukohuoneeseen juomaan parit kahvit, ja tutustumaan muihin tallilaisiin. Mä en hirveesti ees kuunnellu muiden löpinöitä, ku keskityin kattoo Nikon käsiä. Jätkäl on vähän habaa! Mä sain siltä viel kyydin kotiin sen mopolla, mutta meillä ei ollu ku yks kypärä.. Ja koska Niko ajo, ni se piti sen päässään. Ei se mitään, oli ihan mahtavaa! Tosin, mä oon edelleen sitä mieltä et siel tallil haisee. Mutta jos siellä on noin ihania (ja hyvännäköisia) ihmisiä, niin tottakai mä tuun sinne uudelleenki! Ja oli se Aatuki ihan kiva... Oli se kans yllättävän rentouttavaa ja terapeuttista harjata niitä mutia pois, ku sä näit miten edistyit koko ajan! Rosa & Aatu, 1HM / Hieno idea tää päiväkirja! Tosi hienosti sait tiivistettyä tunnelman tähän, hyvä
|
|