|
Post by Larissa on Sept 16, 2013 14:14:24 GMT
Tou MonNimeä klikkaamalla pääset Touhon sivuilleShetlanninponiruuna Hoito •Ratsastettavuus •HUOM Esteille suojat etusiin Raippa aina mukaan
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Oct 7, 2013 18:41:52 GMT
Touhotusta osa 1. 7.10.2013 - Kaikella on alkunsa
"...Touho pukittelee tuolla ihan hulluna! Se alkeistyyppi ei enään uskalla mennä sen selkään!" Larissan katseesta päättelin joutuvani poninkesyttäjäksi. Eipä mitään, pääsisimpä ainakin ratsastamaan... Siitä vain kypärää, chapseja, hanskoja sun muita 'pikkuromppeita' hakemaan ja pukemaan päälle.
Hetkisen jos toisenkin jälkeen nousin minua ilkikurisesti katselevan Touhon selkään. Huomasin myös joutuvani lyhentämään alkeistuntilaisen tytön, joka oli varmaan kolmos-nelosluokkalainen, jalustimia kahdella reiällä. Tunsipa sitä itsensä taas todella suureksi ja kaikkea. Mari vippasi minulle raipan, ja Larissa virnisteli kentän laidalta. Käskin Touhon uralle, ja poni totteli apuja hyvin, siinä ei ollut ongelmaa. Ihan muutamat pysähdykset, ja sitten valmiiksi lämmitelty poni raviin. Touho teki pienen protestipukin, mutta komensin sitä vain eteenpäin. Poni hämmentyi hieman saadessaan pohkeita pukin jälkeen, eikä pidätettä, mitä se usein sai pukkeihin kokemattomilta ratsastajilta, vahingossakin. Voltti ravissa, ainakin hyvä yritys. Voltille Touho kääntyi tahmeasti ja haluttomasti, ja hidasti sitten ihan vain piruillakseen käyntiin kesken kaiken. Ei se pohkeitakaan kuunnellut tippaakaan, joten näpäytin sitä pohkeen taakse raipalla. Sekös sai poniin vauhtia, tosin ylöspäin, ja sitten eteenpäin, nimittäin Touho hypähti ensin ylös, sitten viskaisi takasensa ilmaan, ja laskeutui, rynnäten siitä hätiköityyn laukkaan. Ihmeen suuri loikka näin pieneksi poniksi. "Noniin ötökkä... Vois hidastaa vähäsen.." mutisin hidastaessani Touhoa raviin. Taas pukki, tosin edellistä huomattavasti pienempi sekä mukavempi. Jatkoin uraa pitkin kevyessä ravissa, ennen kuin poni teki äkkistopin, ja pyörähti ympäri, varsin ketterästi. "Äp! Touho!" ärähdin kääntäessäni vastaan hanaavan ruunan takaisin oikeaan suuntaan. Poni oli oikein päin, mutta liikkeelle ei lähdetty sitten millään. Pohkeista ja maiskutuksesta huolimatta Touho linttasi korvansa kiinni niskaan ja mulkaisi ratsastajaansa pahasti, eikä tasan liikkunut, joten ihan surutta näppäisin sitä takamukselle taikasauvalla, antaen samalla napakat pohkeet. Touho ryntäsi pukkilaukkaan, aina välillä suurempia loikkia tehden, pää maata viistäen ja takaset ilmassa, kun taas välillä aivan pikkupomppuja. Hmph, olisin jatkanut ravilla, mutta nyt kun sain Touhon liikkeelle, niin liikuttaisiin nyt sitten!
Kun siirsin shettiksen käyntiin ja annoin pidempää ohjaa, se näytti tyytyneen kohtaloonsa totella. Ratsastin vielä hieman kaikkia askellajeja varmistaakseni asian, ja loppuverkkojen kautta lähdin viemään Touhoa talliin. Oli se ihan kiva poni, ei siinä mitään.
Karsinassaan Touho oli aivan ihana halinalle, ja päädyinkin letittämään sen otsiksen. Tällä sentään oli harjaa jolla pystyi tekemäänkin jotain, Lagin pörrötukkaan sai tuskallisen väännön jälkeen jonkinlaisia nutturoita, jotka aukesivat aina heti jos poni repäisisi päänsä alas. Äkkiä sain todella mahtavan idean! Alkaisin hoitamaan Touhoa! Miksei, olihan poni tosi kiva ja kaikkea, ja olin ihan sopivan kokoinenkin sille.
Tuumasta toimeen ja Larissan puheille. Selitin naiselle ideani, ja tuo näytti ihan innostuvankin asiasta.
"Hahaa, nyt mä voin vallottaa tuntsaripuolenkin!" naurahdin mukamas ilkeänä kun Larissa tarpeeksi pitkänä suttasi nimeni hoitajalistaan. "Siihen sä, ja Touho, tarvitsette puujalat!" Larissa nauroi. "Hah! Nyt sä aliarvioit! Me voitetaan kaikki mahanympäryksen pituudella jos ei muulla!" "Niimpä niin..."
/ Puujalat x) Kiva tarina ja hyvin kuvailit ratsastusta.
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Oct 10, 2013 19:25:21 GMT
R&L 6. - Touhotusta osa 2. 10.10.2013 - Totuuksia
"Eikä! Toi on niin söpö!" Iisa hihkaisi nähdessään Touhon karsinassaan. "Ihan ku sä..." ajattelin, mutten onneksi möläyttänyt sitä ääneen.
Haimme Touhon harjat, ja Iisa sääti kameransa asetuksia. Harjasin Touhoa pitkin vedoin, ja huomasin ponin alkaneen kasvattamaan paksua talvikarvaansa. Touho nautiskeli harjauksesta, samoin kuin minä, ja Iisa räpsi kuvia.
Aivan liian pian oli Touho harjattu, ja olin jo menossa hakemaan ponin juoksutuskamoja kunnes Mari pölähti sisälle. "Sopiiks sulle et Emmi menee Touhol tänää?" "Joo sopii!" suostuin. Tyttö halusi varmaan varustaa ponin itse, joten en ruvennut pistämään Touholke varusteita. Sen sijaan valuimme Iisan kanssa kohti taukotupaa, mistä kantautui iloista puheensorinaa.
Tempaisin oven auki, ja meitä kääntyi katsomaan seitsemän silmäparia. Larissa, Evie, Romppu, Akku, Julia, Silva, sekä se Niko, talliorjako se oli. "Moi! Täs on Iisa", kiskaisin ystäväni vierelleni. Huomasin Larissan sekä Rompun merkitsevät katseet, kun taas Niko näytti suunnittelevan jotain todella omalaatuista iskemissuunnitelmaa meidän varalle.
Juttelimme kaikki niitä näitä, ennen kuin hoksasin että olin luvannut pitää Iisalle tunnin Lagilla! "Me mennää tonne kentälle.." totesin hymyillen, Iisa perässäni. Hetken päästä ovi kävi uudelleen, ja Niko käveli peräämme yksityispuolelle. Miksiköhän se noin seuraili, etsisi ikäistään seuraa... "Hei Iisa, tiesiks et oo tosi nät-" "Meeksä hakee kamas ni mennää?" keskeytin hieman mustasukkaisena pojan lauseen. Se tästä puuttuisikin jos Niko alkaisi seurailemaan koko ajan.
---
"Nyt se meni hyvin!" hihkaisin Iisan saadessa Lagin ravissa pohkeenväistöön. "Hyvä!" hymyilin. Brunette ystäväni taputti mustaa ponia kaulalle, hidasti käyntiin, ja antoi pidempää ohjaa.
Hetki kului hiljaisuudessa, Iisa keskittyen johonkin omaan asiaansa, ja minä kyyläten silmä kovana ratsukkoa, -etenkin ratsastajaa, hehe. Kerrankin kun sai tuijottaa, ihan luvan kanssa.. Naurahdin vaisusti omalle, huonolle vitsilleni, ja istahdin muurinpalalle.
Iisa ratsasti jonkin ajan kuluttua viereeni kaartoon, ja nousin hiljaa ylös. Löysätessäni vyötä toisella puolella ja Iisa nostaen jalustimia toisella, tyttö pamautti kysymyksen ilmoille, mitä olin pelännyt jo pitkään. "Mitä ne gayrebekka -jutut faces tarkottaa?" "Öhh..." vilkaisin ystävääni, aikeissa kertoa kaiken, mutta sitten punastuin ja laskin katseeni Lagin harjaan, alaten sitten hermostuneena nypläämään siihen lettiä, "Se on sellanen juttu, minkä Juulia ja sen porukka alotti... Ku.. Ku.. Mä.." ääni hiljeni loppua kohden, kadoten sitten kokonaan. "Hei, sä voit kertoo mulle", kosketus. Iisa nappasi kädestäni kiinni, sitten toisesta. "Ihan oikeesti, sä tiiät sen itekki." Nyökkäsin, epäröiden kuitenkin. Vilkaisin Iisan kasvoja, kohdaten hetkeksi hänen katseensa, ja rohkaisevan hymynsä. Tuo hymy... "Niin siis..." henkäisin syvään, "Sähän tiiät et oon koulus niitte poikien kaa? Ni kaikki veetuili sit siitä et "sä tykkäät niistä ini ini ini, valivalivilivali" niin mä suutuin, ja sit, sit mä sanoin et mä tykkään..." katsahdin koko kentän ympäri, kuin varmistaen ettei kukaan kuulisi, "..susta.." Hymyilin vaisusti odottaessani tytön reaktiota. Noin, nyt sitten Iisakin tiesi.. Tyttö oli sanomassa jotain, mutta keskeytin. "Niin sit Juulia tietenki repäs et hei, Rebe on lesbopaska ja nii..." selitin vielä alkuperäisen kysymyksen. "Aa.." Iisa tokaisi hämmentyneenä. Syytä olikin.
Olimme saapuneet talliin, joten riisuin Lagilta kamat, ja hain sen harjat. Iisakin toipui järkytyksestään pian, ja auttoi harjaamaan tamman. Lagi oli puhdas, ei se ratsastuksen aikana ollut likaantunut, mitä nyt kaviot piti putsata ja jalat harjata.
Tarkoitus oli mennä vielä meille, joten juoksimme todella nopeasti bussipysäkille. Ettei vaan myöhästyttäisi. "Muuten, siit jutust.." Iisa aloitti, ja sydän jätti lyönnin välistä. "Se ei haittaa, et älä sitä turhaan stressaa, okei?" "Okei", hymyilin, ja nojasin ystävääni.
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Oct 14, 2013 18:23:19 GMT
Touhotusta osa 3.TarhatouhujaEhdinkin nappaamaan näinkin edustavan kuvan poneista, ennen kuin ne saivat hepulin ja juoksivat ympäri tarhaa kuin päättömät kanat.
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Oct 18, 2013 20:14:28 GMT
Touhotusta osa 4.18.10.2013Kiristin Touhon vyötä, ja katselin kuinka Rosa yritti saada Aatua sisälle. Oripoika hyppelehti, ja yritti mennä lätäköihin, ja pississisko Rosa ei varmana suostuisi menemään lähellekkään niitä. Oho, oho, Rosa näköjään voitti taiston ja käveli nyt ylpeänä talliin, Aatu perässään. Nousin Touhon selkään, ja lyhensin jalustimia reiällä. Mitkä ihmeen jätit ponilla oli mennyt? Syy, miksi istuin perjantaina, keskellä kirkasta päivää, Touhon selässä, oli ihan looginen. Se olisi mennyt tänään muutenkin vain 30min talutusratsastukselle, ja nyt sen ratsastaja oli vielä perunut tunnin tältä päivältä. Larissa oli siis käskyttänyt minut liikuttamaan ponin, mutta pitämään sen kevyenä. "Tosin sun painollas mikä tahansa liikutus on kevyttä!" Markus oli tunkaissut väliin tosi vitsikkäänä. Kyllähän tuo sai rakkaansa nauramaan, ja paljon, mutta itseäni ei juurikaan naurattanut. Käskin Touhon uralle, ja ruuna lähti yllättävän leppoisasti matkaan. Juuri kun olin kehumassa sitä, se teki äkkikäännöksen. Heilahdin uhkaavasti kaulalle, mutta pungersin itseni ylös. Nythän ei tiputtaisi! Käänsin Touhon takaisin oikeaan suuntaan, ja jatkoin matkaa. Seuraavat kolme varttia kuluivat ponin kanssa tapellen. Kun viimeinkin sain yhden laukkaympyrän ilman ihmeellisiä kiemuroita, pukkeja taikka suunnanvaihdoksia, päätin suosiolla lopettaa. Vielä vähän ravia, sitten pitkät ohjat. Talliin Touho tuli vauhdilla, ruokaansa se varmaan ajatteli ja toivoi. Hoidin ponin kuntoon, kävin vinkkaamassa Rosalle että Aatun voisi pistää kiinni niin hoitaminenkin helpottaisi, ja painelin sitten taukohuoneeseen. Hyrr kun oli kylmä! Taukkiksessa Larissa ryysti kahviaan, ja kävin nappaamassa itsellenikin kupillisen. "Hei onks Markus muute sanonu sulle, et tos vähä aika sit Lagi oli karannu kiimasena tarhasta, ja oli sit löytyny Aatun ja Simon tarhast?" kysäisin kuin ohimennen, kuitenkin vilkuillen naisen reaktiota. "Mitä?" "Joo joo! Eli se ei oo kertonu?" varmistin. "No ei.." Larissa puuskahti. "Mut ehtiks siin käydä mitään?" "En tiiä. Varmaan, jos se ite oli sinne suunmistanu, ja onhan se pyöristyny vähäsen.." pohdiskelin. "No voihan pihkuran pahkuran.." Käytävältä kuului ääniä. Jahas, Rosa sekä Niko. Tuntuivat tulevan hyvin juttuun. No varmasti, Rosa nyt kietoo kenet tahansa jätkän pikkusormensa ympärille, ja sillä oli tänään vielä se vähän läpinäkyvä paitakin.. "Tais Niko löytää kaltastaan seuraa", totesin, ja jatkoin kahvini ryystämistä. / Voihan pihkuran pahkuran Ihana tarina ja kuvailevasti kerroit koko tarinan läpi, hyvä!
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Nov 25, 2013 21:11:38 GMT
Touhotusta osa 5. Taiteilin Touhon kanssa talliin ilman kainalokeppejä, ja etenkin niin hitaasti kuin olla ja voin. Onneksi ruuna tajusi pysyä rauhallisena, ja pääsin talliin. Näin parhaaksi köyttää ponin käytävälle, ja harjailin sen siinä. Siellä se ei pääsisi pyörimään ja tulemaan varpaille. Siitä oli niin pitkä aika, kun olin viimeksi ollut tallilla... Lagikin oli pyöristynyt entisestään! Ihan varmasti se kohta varsoisi. Ihan varmasti. Kyykistyin puhdistamaan Touhon kavioita, ja Larissa porhalsi paikalle. "Rebekka! Pitkästä aikaa!" nainen hihkaisi, ja tuli luokseni. "Moi!" hymyilin. "Joo, nyt kun pystyy kävelemään ilman keppejäkin vähäsen, niin mä uskaltauduin tänne. "Mahtavaa! Päätit sitte Touhon hoitaa. Etkös sä uskaltautunu Lagin karsinalle vai onkos maneesiin liian pitkä matka?" naine virnuili. "Molempia!" kikatin laskiessani Touhon viimeisen kavion maahan. "No se on vähän sellanen... Markusta se näykkäs persauksista kiinni, kun sen harjaamaan passitin. Sitte Lagi on terrorisoinut noita muita tammoja, ja enää on Lagi varsomatta!" "Mitä?! Varsoks Noppa muka jo?! Mitä mä oon missannu?" näytin mukamas pettyneeltä, mutta palasin halusta nähdä varsan. Ehkä joku toinen kerta. Touho näytti menevän tänään tunnille, joten avustin ratsastajaa kuntoonlaittamisessa, ja letitin Touhon. Otsatukkaan tein perus letin, mikä shettiksen harjassa nousi sarveksi. Kun Touho sitten tunnilla ravailisi, näyttäisi se älyttömän suloiselta yksisarviselta. Minun yksisarviselta... //sori lyhyt.... / Eipä lyhyys mitään haitannut, kun sisältö oli hyvää Tervetuloa takaisin! Sun tarinoita oonkin kaipaillut
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Dec 1, 2013 6:58:52 GMT
Touhotusta osa 6. Touhottajatonttujen joulukalenteri - Luukku 1Hyvää päivää tammat ja orit! Seuraat nyt suorassa lähetyksessä Touhottajatonttujen joulukalenteria! *aplodeja* Ja koska tänään on ensimmäisen luukun vuoro, samoin kuin ensimmäinen adventti, on tänään vuorossa jokin erikoislaatuinen ja hieno luukku! *lisää aplodeja* Ja tämä hieno luukku onkin tarina! Tarina eräästä pienestä shetlanninponista, kenen nimi on Touho. Ja niin, aloitetaans! "Eräänä kauniina talvipäivänä, eräällä pienellä tallilla, oli pieni, suloinen, poni tarhassaan kaverinsa kanssa. Se kaveri oli nimeltään Sieni, mutta ei siitä sen enempää. Äkkiä, aivan portin takaa, ilmestyi lyhyt ihminen! Se ihminen oli nimeltään Rebekka, mutta ei siitä sen enempää. Se lyhyt ihminen kaappasi Touhon mukaansa, ja suorastaan raahasi talliin! Pöy-ris-tyttävää! Se talli oli nimeltään Wia Lactea, mutta ei siitä sen enempää. Tallissa Rebekka kaivoi jonkin laatikon esiin, ja laittoi jonkin lakin ja nauhan Touholle! Lakin se laittoi päähän, ja nauhan kaulaan. Se lakki oli nimeltään tonttulakki, mutta ei siitä sen enempää. Sitten Rebekka kaivoi lisää roinaa laatikosta, ja laittoi joitain nauhoja ja oksia karsinan oveen. Se roina oli nimeltään jo-u-lu-ko-ri-s-teet, mutta ei siitä sen enempää. Ja sitten tuli hirvein ja jännittävin osa! Oletteko valmiita? Oli vastaus mikä tahansa, hyvä, sillä nyt se tulee! Rebekka raahasi Touhon karsinaansa, ja osoitti jotakin vihreää härpäkettä karsinan ovessa. Siinä oli kaksi lehteä, ja kaksi punaista marjaa. Ja sitten, sitten se Rebekka pussasi Touhoa, suoraan turvalle! Pöy-ris-tyttävää! Se vihreä härpäke oli nimeltään mistelinoksa, mutta ei siitä sen enempää!" No? Mitä sanotte? Oliko se hyvä? Pahoittelen, mutta me ponit emme ole kovinkaan hyviä tarinankertojia. Nyt kuuluu tulla adventtisunnuntain juhlaseremonia, eli kynttilän sytyttäminen laulun kera! "Nyt syytyyytämmeeee kyyyyyyynttiilän, seee lieekkiiiin leimahtaaaaaaaaaa! Meeee oooooodooootaaaammeeeee puukkiiiaaa, seee nameja meillee tuoooooooooooooooooo!" Noin! Hyvää joulunodotusta teille! Me palaamme ruutuun huomenna, tarkasta kellonajasta ei varmuutta. Tämä oli Touhottajatonttujen joulukalenteri ja ensimmäinen luukku, minä olen Touho, hyvää päivää ja illanjatkoa! / Pöyristyttävän ihana tarina, muttei siitä sen enempää
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Dec 2, 2013 20:03:35 GMT
Touhotusta osa 7. Joulukalenteri: luukku 2 Hei taas! Syy, miksi kuiskailen on, että olen päässyt murt- öhm, vierailemaan maneesitalliin! Täällä minä olen tutkinut paikkoja, ja pakko sanoa, oli ne joulukoristeet hyviä! Eksyin taas aiheesta.. Syy, miksi kuiskailen on se, että olemme saaneet tilaisuuden vilkaista peräkarsinaan, mihin syntyi lauantaina varsa! Ja sen takia nyt tässä luukussa ei olekaan kuvaa minusta, vaan siitä varsasta. Ihmeen rimppakinttuinen kaveri...
|
|